Lilja Tamminen

Mitä laki sanoo jäsenluetteloiden viranomaistarkastuksista?

2012-05-18T19:23:29Z

Poliittisten nuorisojärjestöjen tukipäätöksistä olen aiemmin julkaissut asiakirjoja ja ehdottanut uutta ei-tarveharkintaista ja objektiivista tukikannatusmallia tukien laskemiselle. Mallini on toistaiseksi jäänyt kohtalaisen vähäiselle huomiolle keskustelussa, ehkä sen teknisluontoisen ratkaisunsa vuoksi. Seuraava kirjoitukseni tulee koskemaan mallia perusteellisemmin.

Lähtökohtaisesti pidän puolueiden nuorisojärjestöjen tukemista julkisista varoista kyseenalaisena niinkuin myös nykyistä puoluetukimallia. Olen silti valmis hyväksymään käytännöllisyyden merkeissä nuorisojärjestöjen julkisen rahoituksen jos se tapahtuu oikeudenmukaisesti ja ilman mielivallan mahdollisuutta, koska pidän politiikan plutokratisoitumista vielä pahempana asiana. Tällä hetkellä tuet määräytyvät täysin mielivaltaisesti ja niistä ovat päättämässä edunsaajien edustajat.

Kohu sai alkunsa Sonkin entisen pääsihteeri Mikko Saulin kertoneen julkisuuteen, että OKM:n myöntämät tukisummat perustuvan petokseen. Julkisena salaisuutena kauan pidetty asia sai pontta alleen alakynteen jääneiden järjestöjen aikaisemman protestin vuoksi.

Tämän seurauksena 11.5. Opetus- ja Kulttuuriministeriö vaati poliittisia nuortenjärjestöjä luovuttamaan jäsenluettelonsa ministeriön virkamiehille (HS). Alempana artikkelissa selvitän miksi tämä menettely on laiton. Samana päivänä Piraattinuoret kieltäytyi luvouttamasta jäsenluetteloaan, vedoten jäsentensä oikeuksiin (YLE). Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio totesi 14.5. OKM:n vaatimuksen laittomaksi (HS). 15.5. ministeriö ilmoitti tarkastavansa jäsenluettelot yhdistysten tiloissa (HS). Minulla ei ole oikeustieteellistä koulutusta, mutta harrastan ajantasaisen lainsäädännön lukemista.

Mitä sanoo laki?

Yhdistyslaki (1989/503)
— 11§ Jäsenluettelo
… Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/87).
Henkilötietolaki (1999/523)
— 6§ Henkilötietojen käsittelyn suunnittelu
…Henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä se, mistä henkilötiedot säännönmukaisesti hankitaan ja mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan, on määriteltävä ennen henkilötietojen keräämistä..
— 8§ Käsittelyn yleiset edellytykset
1) rekisteröidyn yksiselitteisesti antamalla suostumuksella;
4) jos käsittelystä säädetään laissa tai jos käsittely johtuu rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tai sen nojalla määrätystä tehtävästä tai velvoitteesta;
9) jos tietosuojalautakunta on antanut käsittelyyn 43 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan.

Tietosuojalautakunta ei ole toistaiseksi (census 18.5.2012) antanut viranomaisille lupaa tarkastaa poliittisten yhdistysten jäsenluetteloita. Kyseisten yhdistysten jäsenet eivät taatusti ole suostuneet tietojensa luovuttamiseen viranomaisille eikä luovuttamista ole mainittu yhdistysten säännöissä tai rekisteriselosteessa.

Henkilötietolaki (1999/523)
— 11§ Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto
Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:
.. 2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;
— 15 § Tilasto
Tilastotarkoituksia varten saa henkilötietoja käsitellä muilla kuin 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla, jos:
1) tilastoa ei voida tuottaa tai sen tarkoituksena olevaa tiedontarvetta toteuttaa ilman henkilötietojen käsittelyä;
2) tilaston tuottaminen kuuluu rekisterinpitäjän toimialaan; sekä
3) tilastorekisteriä käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin eikä siitä luovuteta tietoja siten, että tietty henkilö on niistä tunnistettavissa, ellei tietoja luovuteta julkista tilastoa varten.
— 16 § Viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävät
Suunnittelua ja selvitystä varten viranomainen voi muilla kuin 8 §:n (Tutkimus) 1 momentissa säädetyillä perusteilla kerätä ja tallettaa henkilötietoja viranomaisen henkilörekisteriin noudattaen soveltuvin osin, mitä 14 §:ssä säädetään.

Suomen laki siis nimenomaisesti ja yksiselitteisesti kieltää henkilötietojen luovuttamisen yhdistyslain ja henkilötietolain nojalla, koska OKM:n selvityspyyntö ei ole yksiselitteisesti luokiteltavissa 15§:n tilastoinniksi tai 14§:n tieteelliseksi tutkimukseksi. OKM:n vaatimus jäsenluettelon luovuttamisesta on siis räikeästi lain hengen ja tarkoituksen vastainen, ja käsittääkseni oikeuskäytännössä ennenkuulumaton. Sivistyneessä oikeusvaltiossa viranomainen ei voi vaatia mitä vain.

Samaa mieltä kanssani on Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Kaarlo Tuori verkkouutisten haastattelussa.

“Ministeriön oikeudellinen pohja on horjuva. Tämä on iso periaatteellinen kysymys. Sama asetelma voisi tulla eteen vaikkapa seksuaalivähemmistöjen tai uskonnollisten järjestöjen kohdalle, Tuori sanoo Verkkouutisten haastattelussa.”

Tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut ohjeistuksen yhdistyksen jäsenluetteloiden ja henkilötietolain suhteesta. [PDF]

Ohjeistuksessa todetaan yksiselitteisesti, että:

HetiL 12 § 7 kohdassa säädettävä poikkeus, jonka mukaan arkaluonteisten tietojen käsittelykielto ei estä uskonnollista, poliittista tai yhteiskunnallista vakaumusta koskevien tietojen käsittelyä vakaumusta edustavien yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnassa, jos:
• tiedot koskevat näiden yhdistysten tai yhteisöjen jäseniä taikka henkilöitä, joilla on niihin säännölliset, yhdistysten ja yhteisöjen tarkoituksiin liittyvät yhteydet
• eikä tietoja luovuteta sivullisille ilman rekisteröidyn suostumusta.
sekä
Henkilötietolain lähtökohta on, että henkilötietoja käytetään vain siihen tarkoitukseen, joka on määritelty ennen tietojen keräämistä ja rekisterinpitäjä ei saa luovuttaa rekisteristä tietoja ulkopuoliselle ilman asianosaisen suostumusta. Suostumuksen voi koska tahansa peruuttaa.

On myös täysin samantekevää käykö OKM:n virkamies paikan päällä tarkastamassa jäsenluettelon vai ei, koska se on silti henkilötietolain 3§:n tarkoittamaa henkilötietojen käsittelyä. Tilannetta hämmentää merkittävästi seuraava valtionavustuslain pykälä, jonka määritelmän voi löyhästi katsoa koskevan nuortenjärjestöjen valtiontukea, mutta asiasta tulisi saada ennakkotapaus korkeimmasta oikeudesta. (kts. Apajalahden kommentti)

Valtionavustuslaki (2001/688)
— 16§ Tarkastusoikeus
Valtionapuviranomaisella on oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Jos valtionavustus on myönnetty 7 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan hankkeeseen tai toimintaan, valtionapuviranomaisella on oikeus tarvittaessa tarkastaa valtionavustuspäätöksen mukaista toimintaa tai hanketta toteuttavan taloutta ja toimintaa. Valtionapuviranomainen voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan 1 momentissa tarkoitettuja tarkastuksia. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (936/1994) tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta vastuullinen tilintarkastaja. Ulkopuolinen asiantuntija voi valtionapuviranomaisen pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan hallintomenettelylakia (598/1982), kielilakia (148/1922), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia(621/1999) sekä valtion virkamieslain (750/1994) 14 ja 15 §:ää. Tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.

Valtionavustuslaki ei yksiselitteisesti sisällytä määritelmäänsä “talouteen ja toimintaan” arkaluontoisten henkilötietojen laaja-alaista ja systemaattista käsittelyä. Näin ollen OKM:n tulkinta laista on erittäin ongelmallinen, huomioiden myös, että henkilötietolaki ei mainitse valtionavustuslakia poikkeuksena. Ainoa tällä tavalla tulkittavissa oleva poikkeus on 12§ 5. momentti, joka ei estä “tietojen käsittelyä, josta säädetään laissa”. Valtionavustuslaki ei kuitenkaan ota lainkaan kantaa henkilötietojen käsittelyyn. Ehdotan, että OKM esittää asian kirjaamista lakiin, koska sillä olisi varsin mielenkiintoisia vaikutuksia muiden valtionavustuksia saavien yhdistysten toimintaan, jotka nauttivat lähes viranomaisstatusta.

Nuorisojärjestöjen tulee tehdä kantelu OKM:n toiminnasta tietosuojavaltuutetun toimistolle lainvastaisesta menettelystä ainakin jäsenluetteloiden luovuttamisvaatimuksessa, koska oikeustieteellisesti kouluttamaton hallitus saattaisi helposti panikoida ja myöntyä vaatimukseen. Kansalaisten on voitava luottaa viranomaistoiminnan laillisuuteen. Asianomainen voi myös haastaa tiedot luovuttaneen järjestön oikeuteen jäsenen henkilötietolain mukaisten oikeuksien ja perusoikeuksien rikkomisesta mikäli epäilee rikoksen tapahtuneen. Jos OKM epäilee nuortenjärjestöjä petoksesta, tulee järjestöistä tehdä rikosilmoitus. Tästä olisi tosiaan hyvä saada ennakkotapaus, sillä jäsenluetteloiden viranomaistarkastukset eivät oleellisesti ratkaise luetteloiden ilmaa (koska jäsenluettelot itsessään ovat virheellisiä) tai tuen myöntämisen mielivaltaa ja jääviyskysymyksiä.

Ongelmatonta olisi, jos OKM:n määrämälle tarkastajalle näytetään suppea versio jäsenluettelosta, josta on esim. poistettu suku- tai etunimet. Jää nähtäväksi tuleeko ministeriö suostumaan siihen.

Ehdottamani tukikannatusmalli ratkaisee kaikki jääviys- ja harkinnanvaraisuusongelmat, on tilastollisesti verrattain luotettava, eikä sementoi järjestöjen valta-asemia nykyisen ja parlamentaarisen mallin tavoin. Se on määritellyiltä ominaisuuksillaan myös sellainen, että sen toteutuksen laaja kilpailuttaminen pienillä ja keskisuurilla toimijoilla on triviaalia ja sen kustannukset olisivat merkittävästi pienemmät kuin nykyjärjestelmän tuenjaon epäsuhdat suhteessa järjestöjen todellisen toiminnan laatuun ja määrään.

Sisällytin Ahto Apajalahden huomiot valtionavustuslain roolista tekstiini. Kiitokset Ahdolle asian selvittämisestä.

Kiitokset HOK-Elannon vaaleissa äänestäneille

2012-05-16T18:58:34Z

170 ääntä on tulokseni kevään 2012 HOK-Elannon vaaleissa. Haluan esittää suuret kiitokseni kaikkia teitä kohtaan, jotka äänestivät minua edustajaksenne osuuskaupassa. Jäin vain 50 ääntä paitsi varaedustajan paikasta, mutta tulos ylitti silti odotukseni. Sain 22. eniten ääniä vihreistä ehdokkaista, joita yhteensä oli 84. Tietojeni mukaan sain neljänneksi eniten ääniä alle 40-vuotiaista vihreistä ja eniten alle 30-vuotiaista. Vihreitä edustajia valittiin varaedustajineen kaksitoista ja heidän keski-ikänsä on viidenkympin tienoilla. Edustajistossa on huutava pula nuorista.

Vaalien tulokset koottuna [PDF] Valitut ehdokkaat ja listat [PDF]

Blogini kautta äänestettiin sähköisesti n. 70 kertaa. 21%:n äänestysaktiivisuus laski 20% (-5,8%y) viime vaaleista. Vihreiden ääniosuus on 9,6% ja vihreiden äänestäjistä yli puolet äänesti netissä (vrt. 34,6%). Vihreät hävisivät näissä vaaleissa 2 edustajapaikkaa, mikä todennäköisimmin liittyy periaatepäätökseen olla asettamatta ehdolle kansanedustajia, ministereitä tai kaavoituksesta päättäviä vihreitä – jotka nyt sattuivat olemaan ääniharavoita. Tätä rehellisyyden periaatetta noudatti vain ja ainoastaan vihreät, mikä näkyi äänimäärässä. Porvarillinen vaaliliitto (RKP,Kokoomus,KD) tuli suurimmaksi ryhmittymäksi. Muut puolueet keräsivät potin talteen kansanedustajilla, julkkiksilla ja ministereillä.

Jotta ette kokisi pettymystä vaalituloksestani, aion selvittää vaikutusmahdollisuuksiani muiden edustajien kautta ja tiedustelemaan jos joku läpi päässeistä suostuu julkaisemaan tai välittämään asiakirjoja minulle. Tämä on vähintä mitä voin tehdä kiitoksena näin laajasta kannatuksesta!

Lämpimin kiitoksin
Lilja

PS: Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon syksyllä 2012.

25 eniten ääniä saaneet vihreät ehdokkaat

734 Kalle Könkkölä – valittu (ent. vihreän liiton pj, ent. kaupunginvaltuutettu)
557 Sirkku Ingervo – valittu (kaupunginvaltuutettu, sosiaalilautakunnan pj)
552 Sari Näre – valittu (ent. kaupunginvaltuutettu)
408 Sini Alén – valittu (kaupunginvaltuutettu)
329 Terho Pursiainen – valittu (pappi, ent. lääninsosiaalineuvos)
327 Sallamaari Muhonen – valittu (Lyyran toimitusjohtaja)
311 Sonja Alanko – varalla
300 Tuuli Kousa – varalla (kaupunginvaltuutettu, terveyslautak. jäsen)
252 Sanna Vesikansa – varalla (kaupunginvaltuutettu, sosiaalilautak. jäsen)
234 Katri Kakko – varalla (kaupunginvaltuutettu)
219 Teresia Volotinen – varalla (espoon kulttuurilautak. jäsen)
219 Sari Hartonen – varalla (ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi)
—-
210 Kirsi Kanerva-Poranen
204 Elena Gorwschkow-Salonranta
190 Heidi Malinen
185 Salla Korhonen
183 Henna Ruusu
179 Pirkko Telaranta
176 Sirpa Mikonranta
172 Matikka Marjo
171 Sirkku Laukkanen
170 Lilja Tamminen
170 Taina Pikkupeura
169 Maria Vuorelma
159 Karla Loppi
… yhteensä 84 ehdokasta

Bussikuski – älä lämmitä kesällä

2012-05-14T15:18:43Z

Sain tänään kokea uudestaan jokakesäisen ilmiön; on lämmin päivä, aurinko paahtaa — ja bussin lämmitys on täysillä. Asia on helppo tarkistaa kokeilemalla varovaisesti kädellä esim. seinustan lämpöpatteria. Vaikka matkustamon lämmityksen unohtaminen päälle saattaa tuntua pikkumokalta, on sillä vakaviakin vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön.

Kuva: HSL

Paitsi että yli 35-asteinen ummehtunut bussi on viittä minuttia pidemmällä bussimatkalla täyttä kidutusta, on se myös vaarallinen vanhuksille, pienille lapsille, kotieläimille ja tiettyjen sairauksien lääkitystä käyttäville, joiden kehon kyky säädellä lämpötilaansa on heikompi. Lämpöhalvaus johtaa asteittain sekavuuteen, tajuttomuuteen ja lopulta kuolemaan.

Entä sitten ympäristövaikutukset? Pelkkä Webasto-lämmitin bussissa kuluttaa helposti 3-4 litraa polttoainetta per tunti, nostaen kulutusta kaupunkiliikenteen 25km/h keskinopeudella (50l/100km) yli 30%. Se tarkoittaa paitsi isompia hiilidioksidipäästöjä myös hengityselimiimme varastoituvia pienhiukkasia, jotka tappavat n. 2000 suomalaista vuodessa.

Helsingin bussikuskeilta olen kuullut valituksia, että monien linja-autojen ilmastoinnin säätimet eivät toimi kunnolla eikä niitä korjata virheilmoituksista huolimatta. Vastuu näistä korjauksista on liikennöitsijäyrityksellä, jota HSL:n tulisi painostaa matkustajaturvallisuuteen vedoten.

Kuljettaja! Kun aloitat vuorosi ja lähdet liikenteeseen keväällä tai kesällä — tarkista, että matkustamon lämmitys ei ole päällä. Se on voinut helposti unohtua aiemmalta kuskilta päälle, eikä matkustamon lämpö välttämättä kantaudu tuuletettuun ohjaamoon. Sopiva lämpötila tekee matkustajat rauhallisemmiksi ja kärsivällisemmiksi, ja sitäpaitsi säästät luontoa ja ihmishenkiä. Vastaavasti voit matkustajana myös huomauttaa kuskille asiasta.

Omat kokemuksensa voi jakaa HSLTarina.fi -sivustolla.

Asiakirja: OKM:n ehdotus hyvitysmaksun uudistamisesta

2012-05-10T12:26:08Z

OKM-Ratkaisumalli yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle [PDF]

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tuli 10.5.2012 klo 12 ehdotus kasetti-/hyvitysmaksujärjestelmän uudistusehdotus. Markus Leikolan allekirjoittama ehdotus on sisällöltään epäspesifi, sekava ja jättää paljon avoimia kysymyksiä maksujen oikeasta tilitysmekanismista. Vaikka koko hyvitysmaksu perustuu outoon “minun pitää saada mitä haluan”-ajatteluun, on seassa näennäisen positiivisia yrityksiä mm. kilpailuttaa tilittäjä (nyk. Teosto ry) ja pyrkiä avaamaan prosessia läpinäkyvämmäksi. Todelliset keinot tähän jäävät arvoitukseksi ilman tarkennusta.

Sisältö lyhyesti:

Hyvitysmaksu tehdään veroluonteiseksi, n. 0,5-1% palvelun tai laitteen ostohinnasta
Apurahoja vastaava summa siirretään valtion budjettivastuulle
Hyvitysmaksut tilitetään oikeudenomistajien järjestöille
Hyvitysmaksun piiriin otetaan:

lähes kaikki kodin tietotekniikka, ehkä puhelimetkin
Elisa Viihteen kaltaiset tv-sisältöpalvelut
DropBoxin kaltaiset tallennustilapilvipalvelut
TV-kaistan kaltaiset pilvipalvelut
Kaikki DRM-vapaat sisältöpalvelut (digilehdet, yms)

Pyritään helpottamaan yritysten hyvitysmaksun palautusmenettelyä

S-etukortti on äänioikeus sinun eduksesi – 362 HOK-Elanto

2012-05-04T07:41:55Z

Hyvä kauppa – parempi maailma. Näin kuuluu vihreiden HOK-Elanto-vaalien motto. Ensisijainen tavoitteeni vaaleissa on pyrkiä HOK-Elanto -linnakkeen sisään, jotta voin kertoa asiakkaalle — sinulle, mitä (omistamassasi) osuuskunnassa oikein tapahtuu. Samalla pyrin tuomaan esiin asiakasomistajien kantoja edustajistossa. S-ryhmä on K-ketjun tavoin merkittävä tekijä kaavoituksen korruptiossa, mikä mm. nostaa ruoan hintoja. Lupaan siksi julkaista jokaisen käsiini saamani asiakirjan ja tiedon, jonka salaamiselle ei ole vedenpitäviä perusteita. Katso myös koko vaaliohjelmani tästä, joka käsittelee mm. ruoan hintaa, sinkkutalouksia ja dyykkausta. Edustajistoon valitaan 60 edustajaa. Paikan saattaa saada jo 300 äänellä.

Klikkaa tästä Postin äänestyssivulle.

Jos omistat alueella Helsinki-Vantaa-Espoo-Tuusula-Kerava-Järvenpää-Nurmijärvi-Hyvinkää-Mäntsälä oman S-etukortin (census 31.12.2011), olet äänioikeutettu näissä vaaleissa. Äänestäminen kestää n. minuutin. Nettiäänestys on auki 9.5. klo 17 asti. Ehdokasnumeroni on 362. Äänestämään pääset viereisestä napista. Katso myös kuvaohjeet alta.

Valitse verkkopankkisi. Järjestelmä haluaa jostain syystä erikseen HeTusi.

Varoitus: vaalisivu sekoaa jos käytät selaimen back/takaisin-toimintoa.

Äänestäjien kesken arvotaan Ford Focus ja viisi Apple iPadia.

HOK-Elanto on merkittävä kulttuuri-tapahtumien tukija pääkaupunkiseudulla.

Kiitos luottamuksestasi!

Voit halutessasi jakaa oheista kuvaa vapaasti esim. Facebookissa.

Suomalainen alemmuuskompleksi ja huvipuistoajattelu

2012-05-03T11:54:36Z

Guggenheim-museohanke kaatui eilen kiperästi 8-7 Helsingin kaupunginhallituksessa. Päätös tarkoittaa, että museon kohtalo ei tule 85-päisen kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Ratkaisevana tekijänä oli Vihreiden enemmistön (3) kääntyminen Kokoomuksen ja RKP:n ajamaa hanketta vastaan, jota vastusti ennestään SDP (3), Vasemmistoliitto (1) ja Perussuomalaiset (1). Kaupunginhallituksen pj Risto Rautava (kok.) on siksi nyt känkkäränkkä. Niin on myös Helsingin Sanomien nimetön pääkirjoitus.

Kokoomus pettyi. What a petty.

Vaikka olenkin suuri nykytaiteen ystävä, en näe erityistä arvoa siinä, että Helsingin kaupunki ostaisi Amerikasta reilusti tappiota tuottavan nykytaiteen museobrändilisenssin Kiasman ja Tennispalatsin kanssa kilpailemaan. Guggenheimin näyttelyitä on ollut Suomessa ennenkin. Paitsi että hanke oli demokratian irvikuva ja älyttömän kallis, edusti se minusta myös kyseenalaista ajattelua. Hankkeesta esitettiin epäuskottavasti mitä suuruudenhulluimpia kävijä-arvioita, joiden mukaan Helsingin turismimäärä räjähtäisi kun ihmiset tulisivat vuosikymmeniä ympäri maailmaa ihastelemaan Katajanokalle ulkomaisen arkkitehdin rakennusta ja sen Amerikkalaista taidekokoelmaa. Hmm.

Siis hetkonen; ihmiset vaeltaisivat Suomeen (Amerikasta?) katsomaan Amerikasta tuotua konseptia? Onko Suomalainen alemmuuskompleksi ja ‘suuren maailman’ ihannointi mennyt niin pitkälle, että kuvittelemme meidän täytyvän tuoda tänne ulkomailta tunnettua taidetta koska meillä ei ole mitään omaa annettavaa kansakuntana?

Jälkikäteen keksityt kansallispuvut ovat so-last-season. / Kokoelmakirjasta Come to Finland

Matkailun Edistämiskeskuksen mukaan ulkomaiset turistit saapuvat Suomeen nauttimaan luonnosta ja sen puhtaudesta — ja etsimään jotain erilaista kyllästyttyään turistikohteisiin. Suomi mielletään rauhalliseksi ja turvalliseksi, mutta toisaalta autenttisuuden tunteessa olisi parannettavaa. Eteläisen jännittäväksi paikaksi Suomea ei taida saada tekemälläkään.

Suomi onkin jo kauan yrittänyt olla kaikenlaista, mitä on kuviteltu ulkomaalaisten haluavan — rantalomia, alkuasukkaita, pikku-Pariisia ja amerikkalaista. Saatan analysoida ympäristöäni enemmän kuin on tarpeen, mutta monet suomalaisten kansainvälisyyden tai eksotiikan yritykset ovat minulle läpinäkyvää kitschiä — mautonta ja epäonnistunutta matkimista jostain, mitä ei oikein ymmärretä. Uskon sen näkyvän.

Tätä on yritetty ennenkin. / Kokoelmakirjasta Come to Finland

Päästäksemme eroon tästä kierteestä, täytyisi suomalaisten oppia olemaan väheksymättä suomalaisten kulttuuripanoksen arvoa. Suomessa tehdään jo kaikkea jännittävää, mutta sitä yritetään verrata johonkin mitä se ei luonnostaan ole, ja sitten satsataan julkiset rahat huonoon kopiointiin. World Design Capital 2012 on monilta osin esimerkki tästä. Minä uskon vakaasti siihen, että taide valuu ylöspäin, ei alas. Guggenheimista pelastetuilla rahoilla tulee tukea Helsingin Taidemuseota sekä paikallisia taiteenteon mahdollisuuksia — rahaa voi pistää myös säästöön. Guggenheimin hintaan rakennettaisiin ja ylläpidettäisiin neljää Kiasmaa. Suomeen houkutellaan turisteja sillä, että suomalaisilla on jotain annettavaa. Ei sillä, että ostetaan turistien kotimaasta huvipuistolaitteita.

Näin loppukevennyksenä; olet todennäköisesti nähnyt New Yorkin Guggenheim-museon tietämättäsi. Sen arkkitehtuuria parodisoidaan Men in Black -elokuvan alun takaa-ajokohtauksessa, jossa Will Smith juoksee ylös vaivalloista spiraaliramppia.

Lue myös: “Onko design työkalu? Voiko disainia syödä?“

Helsinki–Qatar

2012-04-26T11:30:53Z

Minä pidän korkeasta. Korkea kaupunkirakentaminen antaa Helsinkiläiselle keinon epäuskon lykkäämiseen kun vetäydymme fantasiaamme, jossa Helsinki on jo metropoli. Tiivis ja korkea rakentaminen kantakaupungin yhteyteen on oiva keino korjata asuntopulaa ja luo hyvät puitteet joukkoliikenteen suunnittelulle ja lähipalveluiden kannattavuudelle. Keski-Pasilan uuden alueen on tarkoitus olla tiivis ja urbaani. Näyttää kuitenkin siltä, että arkkitehdeilla ja/tai arkkitehtityön tilaajilla on perverssi käsitys näistä kahdesta adjektiivista.

Havainnekuva Keski-Pasilasta / CINO ZUCCHI ARCHITETTINI

IhmistenKaupunki-blogin artikkelissa “Korkean rakentamisen mahalasku” kaupunkisuunnittelulautakunnan Vihreä jäsen Mikko Särelä kritisoi hyvin Helsingin korkean rakentamisen suistumista raiteilta. Hän vertaa kahta korkean rakentamisen paradigmaa keskenään – Hotelli Tornia ja tuoreita tornihankkeita. Yksi sulautuu osaksi kaupunkikorttelia laajentaen sitä pystysuuntaan, kun toinen näyttäytyy monoliittisena epäsymmetrian falloksena, joka alemmuuskompleksinsa vuoksi tarvitsee ympärilleen aution aukion, jonka halki kukaan ei jaksa kävellä. Ei sellaiseen paikkaan halua kukaan kävellä töihin ja töistä lounaalle. Ainiin, siellähän käytetäänkin autoa!

Doha, Qatar / Omar Chatriwala

Muistan joskus lukeneeni tutkimuksesta, jossa todettiin arkkitehtien estetiikankäsityksen olevan ristiriidassa suuren yleisön käsitysten kanssa. Tunnettu Suomalainen arkkitehti Juhani Pallasmaa toteaa minusta osuvasti nykyarkkitehtuurin suunnasta:

“Jos vertaamme modernismin ja nykypäivän avantgarden suunnitelmia, voimme havaita, että empatia asukasta kohtaan on kadonnut. Sen sijaan että arkkitehtuuri toteuttaisi arkkitehdin yhteiskunnallista näkemystä tai elämänkäsitystä, siitä on tullut itseriittoista ja autistista.”

Sinänsä pelkkää arkkitehtia ei voi pitää syypäänä ihmisvastaiseen rakentamiseen; arkkitehdillä on aina asiakas, joka päätöksen viimekädessä tekee. Tähän liittyy olennaisesti suunnittelutyölle tyypillinen asiakkaan kyvyttömyys arvioida suunnittelun laatua ja päättäjien kokonaiskuvan puuttuminen. Vaikka suunnittelutyötä voi haitata asiakkaan sekaantuminen, ei suunnittelijalle kuitenkaan voi antaa vapaita käsiä hankkeen määrittelylle. Henkilöautolähtöisestä kaupunkisuunnittelusta on päästävä eroon. En voi kuin ihmetellä minne tiiviin, urbaanin ja joukkoliikennelähtöisen rakennuspolitiikan periaatteet katosivat kun lähdetään rakentamaan Helsingin käyttöarvokkaimmaalle jättömaalle uutta Keilaniemi 2:sta, mini-Dohaa.

Aiheeseen liittyvää materiaalia

Keski-Pasilan tornialueen asemakaavaluonnoksen esittely 2012 [PDF]
Keski-Pasilan katuympäristö ja liikenne 2012 [PDF]
Keski-Pasilan tornialueen ympäristösuunnitelma 2012 [PDF]
Keski-Pasilan osayleiskaavaehdotus 2006 [PDF]

Tule rakentamaan kanssani toimivuustakuun Helsinkiä

2012-04-22T17:45:00Z

Nyt se alkaa tositarkoituksella. Helsingin Vihreiden kevätkokous 20.4. asetti minut ehdokkaakseen syksyn 2012 kunnallisvaaleissa. Julistan vaalikampanjani alkaneeksi.

Aloitan nyt hyvissä ajoin rekrytoinnin tukiryhmääni. Haen osallistujia tukiryhmääni siksi, että minulle jäisi enemmän aikaa keskittyä itse vaalityöhön. Tukiryhmän jäsenillä voi olla erilaisia tehtäviä, mm. sparraus, markkinointi, kampanjan yksityiskohtien suunnittelu, kahvinkeitto, vaalimainosten jako, guerrillamarkkinointi, palautteen ja kommenttien antaminen teksteistä ja muusta sisällöstä, tukiryhmäläisten rekrytointi, esiintymisten buukkaaminen, varainkeruu, talousasiat, graafinen suunnittelu, tekninen tuki sekä tukiryhmän koordinointi.

Osallistua voi niin julkisesti tai verhojen takaa kuin itseltä tuntuu ja omien aikaresurssiensa mukaisesti. Halutessaan saa myös nimensä kampanjatyöryhmän listaukseen ja esim. linkin kotisivuilleen tai portfolioon — viime vaalien aikana sivustoni rekisteröi n. 40 000 käyntiä per kuukausi.

Pinnalla olevia teemojani tulee mitä todennäköisimmin olemaan:

Asuntojen puute on valinta. Asuntopula on kestämätön ja ajaa hinnat kohtuuttomiksi.
Mielenterveys- ja päihdetyön resurssien lisäys säästää rahaa pitkällä tähtäimellä.
Kunnallisten peruspalveluiden toteutuminen on taattava käytännössä.
Toimiva kaupunki priorisoi välttämätöntä. Ensin perusasiat, sitten vasta Guggenheim.
Monimuotoinen sukupuolisensitiivisyys nuorisotyössä ja koulussa huomioi myös pojat.
Kaupungissa täytyy olla julkista tilaa kokoontua ja viettää aikaa ilman ostopakkoja.
Kaupungin päätösten ja hankintojen on oltava avoimia ja julkisesti kommentoitavia.
Yhteiskunnasta pudonneita nuoria on aktiivisesti etsittävä ja autettava.
Edistyksellinen Helsinki rohkaisee uudenlaiseen yrittämiseen, kuten pop-up:eihin.
Ikäihmisten laitoshoito loukkaa ihmisarvoa ja sitä ehkäistään parhaiten sosiaalisesti.
Kunnan tyhjillään seisovat tilat valjastettava kaupunkilaisten omaehtoiseen käyttöön.

Näiden lisäksi allekirjoitan Helsingin Vihreiden vuoden 2012 kunnallisvaaliohjelman, joka ottaa kantaa yleisemmin mm. ympäristöön, liikennesuunnitteluun, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kaupungin talouteen, kuntaliitokseen, lähidemokratiaan, avoimuuteen, nuorisotyöhön ja kouluun, asuntotuotantoon, kulttuuriin, tietotekniikkaan ja työhön.

Ilmoittaudu mukaan sähköpostitse osoitteeseen lilja@liljat.fi tai yksityisviestillä Facebookissa. Oikean tehtävän löytämistä sinulle edesauttaa jos liität pienen kuvauksen itsestäsi, taidoistasi ja siitä, miten paljon aikaa haluat käyttää kampanjaani.

Voit auttaa minua myös taloudellisesti kunhan saan keräysjärjestelmän valjastettua käyttööni. Tulen ilmoittamaan tästä erikseen.

Haluan myös kiittää kaikkia teitä, jotka edesautoitte ehdokkuuttani eri tavoilla olemalla tukenani, toivottamalla minut tervetulleeksi työympäristöönne ja puhumalla minusta hyvää.

Uusi ääni HOK-Elannon edustajistoon!

2012-05-09T08:30:43Z

Osallistun S-ryhmän osuuskauppa HOK-Elannon edustajistovaaleihin 2.–14.5.2012 Vihreät-Helsinki -listalla. Jos olet 15 vuotta täyttänyt ja omistat S-etukortin pääkaupunkiseudun tienoilla, on hyvin mahdollista, että olet äänioikeutettu HOK-Elannon vaaleissa. Lista kunnista löytyy artikkelin lopusta. Ehdokasnumerokseni on 26.3. arvottu 362.

Osuuskunta yritysmuotona tarjoaa osakeyhtiöstä poiketen parempia kannustimia toimia yhteiskuntavastuullisesti ja ottaa lähtökohdakseen asiakaskunnan edun — ainakin teoriassa. Monet ns. asiakasomistajat eivät edes tiedä voivansa vaikuttaa osuuskunnan toimintaan, mikä helposti monopolisoi toimintaan vaikuttamisen tietyille viiteryhmille; edustajistossa istuukin lähinnä muissa tehtävissä kiinni olevia puolueiden edustajia, joiden itsenäinen työpanos jää varsin vähäiseksi ja aika kuluu kotiinpäin vetämiseen ilman aikaa paneutua. Vihreät teki edelläkävijänä rajanvedon estämällä kaavoituksesta vastaavia edustajiaan osallistumasta HOK-Elannon vaaleihin.

Vihreiden vaaliohjelman löytää täältä. Omat pinnalla olevat teemani ovat seuraavat:

Osuuskuntayritysmuoto antaa meille mahdollisuuden ajaa asiakasomistajien etua hinnoin ja palveluin verrattuna kilpailijoihin. Tällä hetkellä voitot kuitenkin käytetään pääasiassa toiminnan laajentamiseen (mm. ulkomaille) eikä esim. laskemaan asiakasomistajien hintoja tai toiminnan kestävyyden parantamiseen. Tähän tulee tehdä muutos.
Osuuskaupan ei tule asettaa erikokoisia talouksia keskenään eriarvoiseen asemaan. Etujen tulee olla jokaiselle asiakasomistajalle samat.
Myyntivanhaksi mennyt ruoka tulee olosuhteiden salliessa antaa hyväntekeväisyyteen ja/tai asettaa dyykkaajien otettaviksi – edistäen yhteiskuntavastuullista mainetta.
Ruokakaupat ja palvelut on rakennettava lähelle asutusta. Emme tarvitse lisää hypermarketteja moottoriteiden varrelle, vaan lähipalveluita.
Isommatkin kaupat pitää suunnitella julkisilla kulkuvälineillä ja pyörällä saavutettaviksi.
S-ryhmällä on varaa katsoa, että reilut työehdot toteutuvat ravintoloissa, myymälöissä ja S-pankissa.
Osuuskuntien hallintoa on avattava asiakasomistajille. Omistajilla on oikeus tietää.

Edustajistoon valitaan 60 jäsentä. Äänestys alkaa netissä 2.5. klo 7 ja päättyy 9.5. klo 17. Lisäksi on postiäänestys, josta tulee äänestyskuori Yhteishyvän yhteydessä.

Alueosuuskaupan ylin päättävä elin on edustajisto, joka valitaan vaaleilla joka 4. vuosi. Jokainen yli 15-vuotias asiakasomistaja voi äänestää vaaleissa. Edustajiston tehtävänä on valita hallintoneuvosto. Hallintoneuvosto puolestaan päättää osuuskaupan toiminnan peruslinjoista ja valitsee hallituksen.

Merkittäviä S-ryhmän palveluita ovat mm. Alepa, Prisma, S-Market, Sokos, ABC, Amarillo, Memphis, Chico’s ja Rosso. HOK-Elannolla on 560 000 asiakasomistajaa ja työllistää yli 6000 henkilöä. HOK-Elannon toimialueeseen kuuluu Helsinki, Vantaa, Espoo, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Hyvinkää ja Mäntsälä.

Ehdotus poliittisten nuorisojärjestöjen tukilaskennan perusteeksi

2012-05-18T16:51:46Z

Lisäsin eilen asiakirjakokoelmaan päätökset nuorisojärjestöjen valtiontuista.

Kolme poliittista nuorisojärjestöä lähetti 4.4.2012 avoimen kirjeen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäelle koskien ilmeisen epäoikeudenmukaista nuorisojärjestöjen tukien jakoperiaatetta. Jakoperusteet ovat salaisia. Työryhmän perusteluita ei löydy asiakirjoista. Avoimen kirjeen allekirjoittivat Perussuomalaiset Nuoret, Kristillisdemokraattiset nuoret ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto.

Yhteisöpalvelu Facebookissa on käyty kuumia keskusteluita erilaisten uusien jakoperusteiden ehdotuksista ja niiden oikeudenmukaisuudesta. Esimerkiksi ilmoitettu jäsenmäärä on varsin ongelmallinen laskutapa, sillä eri järjestöt ilmoittavat jäsenlukunsa hyvin erilaisin perustein. Osa ei kerää jäsenmaksua, osa laskee vain vuosimaksun maksaneet, osa laskee mukaan ihmisiä, jotka eivät katso kuuluvansa k.o. järjestöön. Kvalitatiivista (kivaa) toimintaa on erittäin vaikea kvantifioida (muuttaa luvuiksi). Yhdistyskokousten määrä ei todista järjestön järjestävän nuorille mielekästä toimintaa. Tarvitsemme siis uusia tapoja mitata kiinnostaako nuoria järjestöjen toiminta, jotka eivät tukeudu järjestöjen itsensä ilmoittamiin tietoihin.

Tähän on yksinkertainen ratkaisu. Sovitaan, että joka (toinen) vuosi pidetään kahden kuukauden mittainen ilmoituskausi, jolloin 15-29-vuotiaat suomalaiset nuoret voivat tehdä yksinkertaisen ilmoituksen opetusministeriölle, jossa he listasta ruksaamalla ilmoittavat kannattavansa tiettyjen poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaa – puoluesidonnaisten tai ei. “Äänen” voisi antaa niin monelle järjestölle kuin huvittaa, jolloin äänivalta jakautuisi järjestöjen kesken (kaikkien tukeminen olisi sama kuin ei äänestäisi ketään). Ilmoitus vaatisi sähköisen tunnistautumisen tai ilmoituksen jättämisen henkilöllisyysselvityksin esim. kunnan yhteispalvelupisteessä.

Poliittisille nuorisojärjestöille varattaisiin tietty osasumma jaettavista nuorisotyön ja nuorisojärjerjestöjen tuista. Jokainen järjestö saisi tukea suhteessa ääniosuuteensa kaikista äänistä.

Etu tässä järjestelmässä olisi se, että se ei tukeutuisi järjestöjen ilmoittamiin tietoihin, vaan osallistuvat tai kannattavat nuoret ilmoittaisivat joka vuosi todennettavalla tavalla itse kiinnostuksensa kohteet. Se ei myöskään rikkoisi yhdistyksen jäsenrekisterin salaisuusperiaatetta, vaikka olisikin löyhä tapa pitää kirjaa nuorten poliittisista tunteista. Järjestelmän ei kuitenkaan tulisi ylläpitää henkilörekisteriä (joka olisi sitäpaitsi laiton) vaan tuhota tiedot heti kun ilmoitus on annettu.

Menettely kyllä painostaisi järjestöjä mainostamaan ilmoittautumista ja kannustamaan nuoria kirjaamaan heidät mielenkiinnon kohteikseen. Se olisi eräänlaista vaalitoimintaa. Tässä en näe mitään ongelmaa. Se mittaisi jopa paremmin aktiivien määrää kuin jäsenten määrää, mikä on parempi indikaattori toiminnan laadulle. Kyllähän se söisi jonkin verran työaikaa, mutta minusta järjestelmässä voitettaisiin enemmän kuin hävittäisiin. Suuret tuensaajat todennäköisesti menettäisivät ylilyöntiasemaansa. Poliittisten järjestöjen tuesta voitaisiin myös rajata tietty osa pois, joka jaettaisiin vuoden mittaan erilaisiin harkinnanvaraisiin projekteihin.

Vaihtoehtoina on jakaa yhtä paljon kaikille tai olla jakamatta kellekään. Tämä on minusta sopiva kompromissi eri osapuolten ehdotusten välille.